Lähivuosina maailmaa vaivaavaan muoviongelmaan on alettu hitaasti herätä. Ensimmäisenä meidän kaikkien silmien eteen levisivät kuvat rantojen puhdistustalkoista, mutta se työ on loputon suo. Rantojen puhdistuksen tärkein anti taitaakin olla se, että niihin jokainen voi osallistua – jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Talkoot ovat myös herättäneet ihmiset pohtimaan enemmän, mistä tämä kaikki muovi tulee ja mihin se on menossa?
Eurooppa herää muoviongelmaan
Eurooppa on antanut oman panostuksensa muovin vastaisiin ongelmiin kesällä 2021 voimaan tulleella EU:n kertakäyttömuovikiellolla. Sen lisäksi tavoitteena on tehdä kaikista muovipakkauksista kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä vuoteen 2030 mennessä. Eurooppalaiset tuottavat jopa 25 miljoonaa tonnia muovia vuodessa, mutta siitä alle 30 % kerätään kierrätykseen tällä hetkellä. Seuraukset näkyvät erityisesti maanosamme kauniilla rannoilla – tai nykyään vähemmän kauniilla.
Yksi muutos odottaa kuitenkin yhä ratkaisuaan: EU toimittaa vieläkin omia muoviroskiaan maanosan ulkopuolelle käsiteltäväksi. Jo vuosia kierrätysmuovia lähetettiin Kiinaan, josta osa päätyi mereen huonolaatuisena. Kun Kiina sulki ovensa muiden maiden muoviongelmilta, niitä alettiinkin siirtää muualle, kuten Indonesiaan. EU:n tulisi kantaa vastuunsa kierrätetystäkin muovista ja tehdä laki, joka määrää, että Euroopan on itse huolehdittava omista muoveistaan alusta loppuun asti.
Jo yli 120 maata mukana muovitalkoissa
Moni muukin maanosa on havahtunut mukaan muovitalkoisiin. Jo yli 120 maata on ilmoittanut lakimuutoksista koskien kertakäyttömuovin käyttöä, mukana ovat muun muassa Kiina sekä Intia. Kertakäyttömuovikieltojen lisäksi muita keinoja muoviongelman voittamiseksi ovat erilaiset muoviverot, tuotestandardit ja sertifikaatit sekä tuottajavastuun lisääminen. Ghana on ollut kansainvälisesti johtavia maita muovinvastaisessa taistelussaan ja ensimmäinen Afrikan maa, joka nosti ongelman esille 2019. Kehitysmaissa resurssit muovijätteen vähentämiseksi ovat heikompia kuin rikkaammilla mailla, mutta Ghana on ollut menestyksekäs työssään. Kenia taas kielsi muovipussit neljä vuotta sitten, mikä on vaikuttanut positiivisesti ympäröiviin maisemiin. Ennen nurmikon tilalla saattoi olla muovia, mutta nyt ympäristö on siistiytynyt. Seuraavana työlistalla onkin muovipullot ja niiden kierrättäminen.
Kaakkois-Aasian joet tulvivat muovia
Uusimpien tutkimusten mukaan merien muovijäteongelma on peräisin yli 1000 maailman joesta, ja pahimmat jokialueet ovat Kaakkois-Aasiassa sekä Länsi-Afrikassa. Onkin hyvä, että roskaisimmillakin alueilla tartutaan toimeen muoviongelman ratkaisemiseksi. Vietnamin tavoitteena on olla alueellinen edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä merijäteongelmien vähentämisessä. Keinot ovat samat kuin muillakin mailla, kuten erilaiset lait. Myös Ecuador on asettanut vuonna 2020 lain muovin kierrättämisen ja uudelleenkäytön edistämiseksi, sekä kertakäyttömuovikiellon.
Kansainväliset keinot käyttöön
Syyskuussa 2021 pidetty ministerien konferenssi käsitteli kansainvälistä sopimusta merijätteen vähentämiseksi. Vaikka muoviongelmaan on herätty hitaasti, päätöksiä on alettu edistää lähivuosina ripeästi. Toisaalta maailmanlaajuisen pandemian aiheuttamat ongelmat ovat taas tuoneet takapakkia muovikieltoihin: osittain niiden voimaantulemista on lykätty ja pandemia on lisännyt kertakäyttömuovin kulutusta sekä roskaa luonnossa.
Luonto ei odota – meidän on ratkaistava ilmastonmuutoksen ja muoviroskien aiheuttamia ongelmia tänä päivänä, ei vasta joskus tulevaisuudessa. Lainsäädännön ja ehkäisevän työn lisäksi on muistettava myös jo vesistöissä olevat muovit ja kerättävä ne pois. Tämä työ on Clewatin ydinosaamista. Asiantuntijamme osaavat ratkoa myös muovin arvoketjun kokonaisuudessaan. Luonnon puhdistamiseen vaaditaan yhteistyötä, osaamista ja tekoihin tarttumista. Odotammekin jo innolla vuotta 2022, jolloin pääsemme uuden projektin pariin!
Teksti ja kuva: Katja Vaulio