Merten muoviongelma on yksi aikamme ympäristökriiseistä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen lisäksi. Vuosittain meriin päätyy eri arvioiden mukaan noin 8-13 miljoonaa tonnia muovia. Tähän ongelmaan etsitään erilaisia ratkaisuja ja yksi niistä on 3.7.2021 voimaan astunut EU:n kertakäyttömuovikielto. Riittääkö tämä muutos, vai tarvitsemmeko muitakin sen rinnalle?
Vesistöjen roskia on tutkittu jo vuosia ja uusia raportteja ilmestyy säännöllisesti. Tuoreelle kiellolle onkin pätevä syy – kertakäyttöiset muovituotteet ovat yksi suurimmista rantojen ja vesistöjen jätejakeista. Muovisia ruokailuvälineitä, pillejä ja vanupuikkoja löytyy sieltä täältä.
3.7.2021 alkaen voimaan tullut kielto pyrkii poistamaan osan vesistöjen muoviongelmista. Jatkossa myyntiin ei saa enää laittaa kokonaan tai osittain muovisia ruokailuvälineitä, lautasia eikä pillejä, juomien sekoitustikkuja, vanupuikkoja eikä ilmapallojen tikkuja. Myös vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset, mukit ja syömävalmiin ruoan elintarvikepakkaukset sekä oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet ovat kieltolistalla.
Käytännössä kielto näkyy niin, että kaupoissa on jatkossa saatavilla korvaavia vaihtoehtoja, esimerkiksi bambusta tai puusta valmistettuja tuotteita. Jo olemassa olevat tuotteet myydään toki loppuun. Tämän kiellon lisäksi EU on myös asettanut muoville kierrätystavoitteeksi 50 % vuoteen 2025 mennessä. Kierrätysmuoville pitäisi siis neljässä vuodessa rakentaa toimivat markkinat, mieluiten sellaiset, jotka ovat EU:n alueella.
Mitä muita muutoksia tarvitaan?
Pelkällä yhdellä lailla muutosta ei vielä saada aikaan, joskin suunta on oikea. Muovin vähentämiseksi on tehty jo aiemminkin lukuisia sopimuksia, mutta niiden ongelmana on ollut vapaaehtoisuus. EU:n päätös on pakollinen ja siksi tehokkaampi. Muovijätteistä on hyvä muistaa se, että 12 eniten saastuttavaa yritystä ovat vastuussa noin 48 % jätteistä, joita on löytynyt rannoilta ja vesistöistä. Näiden yritysten joukosta löytyy esimerkiksi Coca Cola, Walkers, McDonalds, Cadbury, Tesco, Lucozade, Costa Coffee, Mars Wrigley ja Haribo. Näiltä peräänkuulutetaankin yritysvastuuta.
Tulevaisuuden ratkaisuja ovat varmasti myös pullopanttijärjestelmän leviäminen maailmanlaajuiseksi, sekä tuottajavastuu. Silloin suurimmat yritykset joutuvat huolehtimaan ja maksamaan tuotteidensa kierrätyksestä. Toimiva kierrätys on kuitenkin vain osa ratkaisua, sillä muovituotteiden vähentäminen ja koko kertakäyttökulttuurin muutos on myös pidettävä mielessä. Lopulta vesistöt on myös siivottava sinne jo päätyneestä roskasta, ja se työ saadaan hyvin tehtyä Clewatin aluksilla. Niillä saadaan kerättyä myös mikromuoveja, samaan aikaan isompien muovikappaleiden kanssa.
Muovijätetutkimuksissa yksi olennainen jätejae on tupakantumpit. Vaikka ne ovat pieniä, haitat ovat isoja – ja tumpit sisältävät myös muovia. Ulkomailla muistutetaankin välillä osuvasti niiden haitoista. Viemärien viereen saatetaan maalata teksti, kuinka ”meri alkaa täältä”. Sinne päätyvät roskat löytävät siis lopulta tiensä mereen.
EU:n kertakäyttömuovikielto on siis ennemminkin lupaava alku vesistöjen jäteongelmien ratkaisemiseksi. Myös muualla maailmassa tehdään töitä muoviroskien poistamiseksi ja näitä ratkaisuja esitellään seuraavassa jutussa!
Kuva ja teksti: Katja Vaulio