Ympäristöministeriö on julkaissut uuden toimenpideohjelman Suomen merenhoidon varalle. Toimenpideohjelma on laaja ja sisältää mm. ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen välttämistä, alueperusteisen luonnon- ja ympäristönsuojelusuunnitelman sekä vedenalaisen melun vähentämisen. Me Clewatilla olemme erityisen kiinnostuneita toimenpiteistä roskaantumisen vähentämiseksi ja haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Toimenpideohjelma on tehty vuosille 2022-2027.
Suomen meriympäristössä tavoitellaan puhtaita vesiä, monimuotoista luontoa, elinvoimaisia kala- ja lintukantoja, roskattomia rantoja sekä ympäristömyrkkyjen ja niiden vaikutusten vähenemistä. Tällä hetkellä kuitenkin Suomen kaikki merialueet ovat rehevöityneitä ja ilmastonmuutos todennäköisesti pahentaa tilannetta. Meriluonnon monimuotoisuuden tila on toimenpideohjelman mukaan heikko erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Suunnitellut toimet vähentävät ihmisen toiminnasta aiheutuvia haittoja, kuten ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, vedenalaista melua, meressä olevien roskien määrää sekä meriympäristöön kohdistuvia onnettomuusriskejä. Toimenpiteissä painotetaan ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämistä, roskaantumisen vähentämistä sekä meriluonnon suojelun edistämistä. Merenhoidon toimenpideohjelma sisältää peräti 63 uutta toimenpidettä, sillä jo olemassa olevilla tavoilla ei saavuteta haluttua vesistöjen tilaa.
Merten roskaantuminen
Merenhoidon toimenpideohjelmassa on yksitoista uutta roskaantumista vähentävää toimenpidettä. Niiden avulla pyritään muun muassa parantamaan jätteistä ja jätevesistä huolehtimista sekä vähentämään roska- ja mikromuovikuormitusta merenkulusta, venesatamista, tieliikenteestä, maataloudesta ja tekonurmilta. Lisäksi toimenpiteillä pyritään vauhdittamaan hylättyjen lasikuituveneiden jätehuoltoa sekä vähentämään hulevesien mukana ja lumen kaatamisen seurauksena mereen päätyvän roskan määrää. Myös lainsäädännöllä puututaan roskaongelmiin: esimerkiksi merenkulun ympäristölainsäädäntö ja muovitiekartta estävät niitä.
Arvioiden mukaan tieliikenne on suurin mikromuovin lähde. Raportissa kuitenkin todetaan, että arvioiden ulkopuolelle jää eräs mikromuovilähde, joka on sitäkin merkittävämpi: ympäristössä jo ennestään oleva muoviroska, joka ajan myötä hajotessaan muodostaa mikromuovia. Clewat painottaakin toiminnassaan jo olemassa olevien roskien poistamista vesistöistä, emme voi jättää niitä hajoamaan meriluonnon haitaksi. Suomen rannoilla roskaantuminen johtuu useimmiten matkailusta ja rantojen virkistyskäytöstä ja suurin osa roskista on muovia.
Itämeri ei ole suurin työmaamme, mutta sen, muidenkin maailman merialueiden, roskaantuminen on jatkuvasti lisääntynyt. Uusien roskatyyppien määrä ei ole merkittävästi kasvanut, vaan suuri osa niistä on pysyviä muoveja. Ne hajoavat yhä pienemmiksi hippusiksi ja kiertävät sitten planktonyhteisössä. Erityisesti mikroroskien määrä onkin kasvanut muovien pilkkoutuessa pienemmäksi. Ulkosaaristoon tulee yhä roskia virtausten mukana, mutta muuten Suomesta mereen päätyy roskia yhä vähemmän. Roskaantumisen muutoksista ei tosin ole tarkkoja seuranta-aineistoja.
Kaupungit mainitsevat yhtenä suurena roskien lähteenä kadulta poistetun lumen varastoinnin ja hävityksen. Lumen mereen kaataminen onkin yksi toimenpideohjelman kohdista: sitä ei aiota kieltää, koska käytännössä sitä ei tehdä muualla kuin Helsingissä. Tosin satamissa tapahtuvaa lumenkaatoa ei ole tutkittu.
Roskaantumisen estämiseksi on olemassa useita lakeja, kuten EU:n kertakäyttömuovikielto, joka tuli voimaan kesällä 2021. Alusjätedirektiivi on uusittu 2019, ja sen painotus on siinä, että alukset toimittaisivat jätteensä satamiin. EU on myös julkaissut muovistrategian jo 2018, ja Suomen versio siitä on kansallinen muovitiekartta. Kiinnostavaa on, että yksi muovitiekartan toimenpiteistä on ”viedään osaamista ja ratkaisuja” – sitä työtä Clewat tekee konkreettisesti.
Meriluonnon monimuotoisuus
Suomessa ei ole saavutettu meriluonnon monimuotoisuuden hyvää tilaa. Merellistä suojelualueverkostoa aiotaan laajentaa ja suojelualueiden suojelua tehostaa. Kansainvälisesti tämä on planeettamme heikko kohta: vain noin seitsemän prosenttia maailman merialueista on suojeltu. Käytännössä on myös hieman epäselvää, onko suojelusta mitään hyötyä – esimerkiksi monilla suojelualueilla saa tehdä kaupallista kalastusta, joka usein vahingoittaa ympäristöä ja kalakantoja liiallisella tehokkuudellaan. Kiinnostava ja yksi maailman tehokkain suojelualue onkin Palaun saarella, joka kelpaa varmasti esimerkiksi muillekin.
Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen on ihmiskunnalle ja maapallollemme yhtä suuri uhka kuin ilmastonmuutos. Jokaisen eläin- tai kasvilajin menettäminen heilauttaa monimutkaista tasapainoa ja voi johtaa ennalta-arvaamattomiin seurauksiin. Yhtenä keinona strategiassa on meriluonnon kunnostamis- ja ennallistamistoimenpiteet. Clewat on sitoutunut toiminnassaan edistämään meriympäristön hyvää tilaa ja monimuotoisuutta.
Haitallisten vieraslajien torjunta
Vieraslajien torjunnassa pyritään ennen kaikkea estämään niiden saapumista Suomeen. Meillä on ennen kaikkea jo vakiintuneita vieraslajeja sekä muualta Itämereltä saapuvia lajeja riesanamme. Hävittäminen on vaikeaa, kuten raportissakin mainitaan, mutta Clewat jatkaa työtään vieraslajien poistamiseksi. Toistaiseksi olemme Suomen vesistöistä onnistuneesti keränneet tähkä-ärviää ja kanadanvesiruttoa. Maailmalla meillä on kokemusta myös vesihyasintin poistosta.
Kokonaisuudessaan Clewatin työ tukee Ympäristöministeriön merenhoitosuunnitelman tavoitteita. Teemme työtä roskaantumisen vähentämiseksi ja vieraslajien torjumiseksi. Tavoitteenamme on myös viedä osaamista ja ratkaisuja maailmalle. Toivomme, että seuraavassa toimenpideohjelmassa nähdään jo tämän hetkisen työn tulokset!
Teksti ja kuva: Katja Vaulio