Useimmat meistä ovat varmasti nähneet kuvia linnuista ja eläimistä, jotka ovat jääneet jumiin muovin keskelle. Nämä masentavat kuvat ympäri planeettaamme eivät tunnu kuitenkaan tekevän vaikutusta, sillä muovin kulutus ja valmistus maailmassa kiihtyy yhä. Samaa vauhtia lisääntyy muovin päätyminen luontoon.
Varmempi vaikutus olisi varmasti, jos muoviongelmat kokisi itse. Kun kerran kävelee paratiisimaisen kauniilla rannalla ja sitten yhtäkkiä oivaltaa meressä kelluvat muovit, ei sitä näkyä unohda ikinä. Tai vielä tehokkaampaa on, kun löytää rannalta ensin muutaman muoviroskan ja ajattelee keräävänsä ne talteen. Kunnes kädet eivät riitä ja ymmärtää, ettei jätesäkkikään, tai useampi, auttaisi. Merivirrat ja tuuli tuovat muovia mukaan jatkuvalla tahdilla, niidenkin maiden rannoille, joilla ei ole mitään tekemistä muovin kulutuksen kanssa.
Suomessa on helppo ajatella, että tämä kaikki on niin kaukana, tai ei koske meitä. Meillähän on toimivat kierrätysjärjestelmät. Kuitenkin tutkimusten mukaan juuri Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimmat. Jokaiselta sadan metrin rantakaistaleelta löytyy keskimäärin 50–280 muovinpalaa – eikä tähän lasketa alle 0,5 cm:n suuruista mikromuovia. Täällä yli puolet meriin päätyvästä muovijätteestä onkin silmille näkymätöntä mikromuovia.
Muovi on yksi nykyajan suurimmista ympäristöongelmista
Muovista 99 % valmistetaan fossiilisista polttoaineista, eikä sen vaikutusta ilmastonmuutokseen voi vähätellä. Muovin käyttö uhkaa terveitä elinympäristöjä, villielämää ja yhteisöjä ympäri maailmaa. Tähän mennessä vain 9 % maailman kaikesta valmistetusta muovista ikinä on kierrätetty. Lisäksi Maailman talousfoorumi arvioi muoviteollisuuden käyttävän vuonna 2050 jo viidenneksen maailman öljyntuotannosta ja 15 % vuotuisesta hiilibudjetista. Muovintuotanto ja muovijätteen poltto aiheuttavat jo nyt vuosittain maailmanlaajuisesti noin 400 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Muovin vaarallisuudesta ihmisen terveydelle tiedetään vielä kovin vähän. Senkö takia ongelmaa ei ole jo saatu ratkaistua? Suurinta uhkaa muovijäte aiheuttaa merten eliöille, kaloille, nisäkkäille ja linnuille. Sekä tietenkin luonnon monimuotoisuudelle ja kauneudelle. Selvää on kuitenkin, ettei muovin paikka ole luonnossa.
Ratkaisuja muoviongelmaan
Muoviongelman todellinen ratkaisu löytyy toimivista kierrätysratkaisuista ja muovin käytön sekä valmistamisen reippaasta vähentämisestä. Kierrätetylle muoville täytyy myös saada aikaan kunnolliset markkinat. Vaikka nämä asiat olisivat kunnossa nyt heti, asiaa ei ole korjattu. Merten muovipyörteet kun eivät katoa kuin tuhka tuuleen. Jo merissä olevat muovimäärät on kerättävä pois ja käsiteltävä oikeanlaisesti.
Maailman merissä makaa tällä hetkellä noin 150 miljoonaa tonnia muovia. Niitä ei voida jättää vesistöihin lojumaan ja hajoamaan mikromuoveiksi. Tässä kohtaa esille marssiikin – tai seilaa – Clewatin alus. Se on yksi harvoja konkreettisia merten muovijäteongelman ratkaisuja, joka myös toimii. Pystymme keräämään vedestä talteen jopa puolen millimetrin kokoiset muovinpalaset ja enimmillään laitteemme kerää peräti 200 kuutiota roskaa tunnissa. Globaalien partnereidemme kanssa luomme arvoketjuja kerätyille materiaaleille.
Tuoreimpien tietojen mukaan maailmassa on 1000 jokea, joista valuu eniten muovia eteenpäin meriin. Kaikki nämä joet täytyisi saada puhdistettua ja niiden alueen kierrätysjärjestelmät hoidettua kuntoon. Meret eivät kuulu kenellekään – ja vain noin 7 % maailman meristä on suojeltuja – joten niiden puhdistamisesta on helppo laistaa. Mutta joet nappaavat muovia mukaansa tietyistä kaupungeista ja valtioista. Alkuperä on selvemmin löydettävissä.
Vuoden 2020 piti olla ratkaiseva vuosi mertensuojelun kannalta. Koronapandemian takia suuret kokoukset ja päätökset kuitenkin siirtyivät hamaan tulevaisuuteen tärkeällä hetkellä. Yrityksiltä vaaditaan myös entistä aktiivisempaa osallistumista mertensuojeluun – Clewat on mukana talkoissa monikäyttöisellä aluksellamme!
Katja Vaulio