Yksi vesistöjen nykypäivän ongelmista, muovin ja öljyonnettomuuksien lisäksi, on haittakasvien leviäminen. Vähäinen umpeenkasvu kuuluu matalien järvien luontaiseen kehitykseen, mutta ihmisen toimintojen vuoksi muutos on monin verroin nopeampaa kuin luonnontilassa.
Ihmisen toimintojen vuoksi vesistöt rehevöityvät, mikä johtaa niiden kunnon heikkenemiseen, runsaiden leväesiintymien yleistymiseen, muutoksiin eliöyhteisöissä sekä pohjien happikatoon. Rehevöityvässä vesistössä rannat ja matalikot kasvavat umpeen, mikä hankaloittaa vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vieraslajien yleistyminen voi myös viedä elintilaa kotoperäisiltä lajeilta.
Tähkä-ärviän poistoa Kokkolan Potissa
Tähkä-ärviä ei ole vierasperäinen, mutta kuitenkin haittalaji uimiselle, kalastukselle ja veneilylle. Kun kasvi on noussut pintaan, veneily on mahdotonta, jolloin ei auta muu kuin poistaa kasvia vaiheittain. Clewat työskenteli kesällä 2019 ja 2020 Kokkolassa tähkä-ärviän parissa. Kasveja poistettiin aluksellamme ja samalla leikkuupäätä kehitettiin yhä toimivammaksi.
Kokkolan kaupungin infrapäällikkö Visa Wennström oli tiiviisti mukana työssä. ”Monia muita kasveja niitetään tavallisesti, mutta ärviän poisto on ongelmallista. Se pitää poistaa juurineen, sillä kelluvista kasvinosista ja juurista kasvaa aina uusia.” Wennström on tyytyväinen yhteistyöhön: ”Leikatut kasvit saatiin suurimmalta osaltaan poistettua, niin etteivät ne jääneet veteen lisäämään ravinteita ja tuottamaan uusia kasveja.”
Haittakasvit leviävät laajalti
Wennström kertoo, että tähkä-ärviä on kehittynyt 2010-luvulla ongelmaksi. Sen lisäksi muutkin haittakasvit leviävät, kuten karvalehti, joka valtaa kokonaisia järviä, ja kanadanvesirutto. Ilmaston muuttuessa uposkasvien esiintymät voivat kehittyä vielä nykyistäkin runsaammiksi. Runsastuvat kasvit muuttavat vesistön ekosysteemiä. Kuolleet tähkä-ärviät vajoavat kasvimassana pohjaan ja vapauttavat vesistöön ravinteita. Maailmalla taas tietyt levät, kuten sargassum, vahingoittavat rannikon biodiversiteettiä, kalastusta ja turismia. Se estää kilpikonnien pesintää ja vangitsee delfiinejä ja kaloja.
Rehevöityminen ja lämpötilan nousu muodostavat ihanteellisen yhdistelmän haitallisten vesikasvien tulolle uusille alueille. Uudet haittakasvit voivat valloittaa suuriakin vesialueita vain muutamassa vuodessa tappaen biodiversiteetin ja usein myös alueen elinkelpoisuuden ja käytettävyyden. Myrkyllisetkin levät ja kasvit valtaavat vesistöjä kiihtyvällä tahdilla, kuten Turkissa juuri nyt tapahtuu. Haastavimmille kasveille ei perinteisesti ole ollut tehokkaita torjuntakeinoja, mutta Clewatin uusi teknologia on muuttanut tämän.
Korjattua biomassaa voidaan myös hyödyntää. ”Kerätyt ärviät vietiin Kokkolassa puutarhajätteen vastaanottopaikalle, missä jäte kompostoidaan ja jalostetaan mullaksi, joka käytetään kaupungin viherrakentamisessa ”, Wennström selostaa. ”Vesikasvillisuuden poistossa on tarpeellista kiinnittää huomiota myös seurantamenetelmiin, joilla voidaan todeta poistomenetelmällä saatu vaikutus vesikasvillisuuden esiintymiseen. Tänä vuonna drone-kuvaamme Potin vesialueen, ja vertaamme alueita, joista ärviä on poistettu alueisiin, joissa poistoa ei ole suoritettu.”
Merkittävää työtä ympäristön puolesta
Kokkolassa siis yhä seurataan tähkä-ärviän kasvua, mutta infrapäällikkö antaa jo positiivista palautetta. ”Yhteistyö sujui loistavasti. Talossa on innokasta nuorta porukkaa ja asiantuntemusta. ” Wennström kertoo, että yhdessä Clewatin miesten kanssa pohdittiin jo kasvijätteen poiston logistiikkaakin, miten se saataisiin toimimaan keskeytyksettä.
”Laitteisto soveltuu monenkin vesikasvin ja roskien poistoon. Mielestäni Clewatilla on hyvät tulevaisuudennäkymät – teette merkittävää työtä ympäristön puolesta”, Wennström sanoo lopuksi.
Clewat kiittää palautteesta ja jatkaa työtään vesistöjen puhtauden puolesta!
Katja Vaulio